Kesäfiilis.

Lämmöstä

Auringosta.

Mehujäästä.

Ulkona kuivuvista pyykeistä.

Hellehatuista.

Lasten leipomasta raparperipiirakasta.

Luonnonkukista.

Pörriäisistä.

Tahmatassuista.

Mäntysuovasta.

Ilosta ja valosta.

Paljaista varpaista.

Niistä on kesä tehty.

Mistä sinun kesäsi on tehty?

Edellisen

kerran huomisesta on kulunut pian neljä kuukautta.

Uuden alun, ja siitä johtuvan väsymyksen vuoksi on kirjoittelut tänne jääneet kokonaan.

Ihan ensimmäisten työviikkojen aikana en liiemmin tehnyt käsitöitä tai kierrellyt kirpputorin toria. Kulutin kaiken energiani uuden oppimiseen ja vanhojen muisteluun.

Kevät saapui ja hiljalleen energiani myös lisääntyi. Auringonvalon myötä aloin jälleen raotella lankalaatikoitten kansia. Myös kirppiksillä olen taas ehtinyt piipahdella.

Meillä on nyt loma. Lapset ovat lomalla elokuuhun asti. Minä joudun tyytymään hieman lyhyempään versioon. Juhannus+viikko vapaata : )

Huippua on, että ilmat näyttäisivät nyt erittäin mieluisilta!

Huominen tuo

uuden vaiheen elämäämme. Aamulla alkaa työ kodin ulkopuolella. Kovasti jännitän pärjäämistäni pitkän kotiäititauon jälkeen. Viisi vuotta ja rapiat. Mihin se hujahti ja niin nopeaan.

Tytöt aloittavat viikon kuluttua mieluisassa hoitopaikassa, eka viikko mennään tuttuakin tutimmilla hoitoTÄDEILLÄ :)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille. Voidaan hyvin.

Taistoon käy!

Inhimillisten hoitopaikkojen saamiseksi tyttösilleni.

Tällä hetkellä tuntuu ettei ihan näin ole...

Jotain mukavaa tähän päivään: Ihana arvonta Täällä!!!

Kotiäiti.

Ne vuodet alkavat olla ohi.

Sain siis töitä.

Parin viikon päästä meillä alkaa hieman erilainen arki, johon toivonmukaan koko perhe pian

sitten sopeutuu.

Ristiriitaiset fiilikset. Haikeaa. Mutta myös odotettua.

Nak! Nak! Nap!

Ukkokulta on naputellut ennen työpäivää lattialistoja kiinni. Jokainen vasaran lyönti on askelma eteenpäin vielä keskeneräisissä hommissa. Ja niitä täällä riittää. Ei enää kuitenkaan ahdistukseen saakka. Ja se on hyvä se. Hiljaa hyvä tulee- asenteella mennään eteenpäin kohti kevättä ja kesää. Pieniä asioita valmiiksi saattaen.

Tänään jatkoin helmipuuhastelua pienimmän päiväunien aikaan. Sain onnekseni tehtyä vanhan, katkenneen ja mieluisan helmikorun lähes ennalleen.

Ihana auringonpaiste ulkona. Miten se tuokin ihan eri tavalla energiaa kuin pilvinen, harmaa päivä.

Aringonkeltaisen peilin ostin ennen joulua kirppikseltä. Oisko ollut 3-5e. Ihan hieno, vaikka lohkesikin reunuksesta pieni pala.

Nyt on oikea HELMIkuu... : )

Paloja

Pieni kurkkaus pikkuruisen huoneeni seinälle.

Sinikukallisen tapetin alta löytyi vanhempi ja kauniimpi (minun mielestäni) vihreäkukallinen tapetti.

Jo ennen joulua tyttöjen huoneen tapetin poistossa löytyi samaa vanhaa tapettia, silloin se poistettiin ja hiukan harmitti niin kaunis tapetti nakata jätesäkkiin.

Olinkin tosi iloinen, kun yhdeltä seinältä pikkukopistani sitä löytyi. Paikoin tapetti on hiukan revennyt ja reikäinen sekä putkistoa pursuaa keskeltä seinää ja putkien kohdalta on einiinkamalankauniisti sementillä tasoitettu alue... Mutta. Silti olin iloinen voidessani jättää tapetin nyt yhdelle seinälle. Maalasin seinällä jo olleet puuhyllyt valkoiseksi ja nyt hyllyt notkuvat laatikoita, joissa on langat ja kankaani.

Vielä en ole ehtinyt niinkään nauttia huoneestani, kaikenlainen muu järjestely on vienyt oman aikansa. Tänään tein kyllä kolmet helmet siellä! Ompelukonetta olen hankkimassa. Edellinen muuttanut omistajaa, terkkuja : )

Ompeluun toivottavasti löytyy vielä joskus aikaa.

Olen menossa ylihuomenna työhaastatteluun.

Hyvin pyyhkii!

Nyt on testattu uusi rätti (voiko noin kaunista kutsua r ä t i k s i) käytännössä.

Imee hyvin, ei haise. Tänään pääsi pesukoneeseen.

Kiitos lahjasta!

Virallista asiaa

Tänään on viimein hoidettava näitä tärkeitä asioita, jotka ovat tässä jo pitkään olleet hoidettavien listalla. On nimittäin hiukan vaikea mennä työhaastatteluun ( jota ei vielä kyllä ole), ,jos ei ole sopivaa työtodistusta tai saatika tutkintotodistusta. Kyllä juu! Olen luotettava ja tunnollinen työntekijä, palkatkaa ihmeessä...

Ikäväkseni huomasin noin reilu viikko sitten, että muuton jäljiltä nämä tärkeät paperit eivät olleet siellä missä oletin niiden olevan - muiden tärkeyksien joukossa. Nyt olen viikonlopun aikana myllännyt koko kodin autotalleineen ja kadoksissa pysyvät.

Muuten ajatus työhöpaluusta ei tunnu niin kamalalta kuin olin pitkään ajatellut. Itseasiassa viiden vuoden kotiäitiyden jälkeen ihan jännältä...

Huhtikuun alussa nuo pienemmät menevät päiväkotiin, sovittu ollan jo tuo aloitusaika vaikkei vielä tiedetä mihin. Selviää kyllä varmasti ihan pian.

Kaunista talvea!

Pakkasen paukkuessa

- voi aloittaa kaiken järkevämmän tekemisen keskellä uuden neuletyön. Suurimmasta mohair kerästä mitä olen nähnyt.

- voi neuloa edellämainittua työtä yömyöhään.

- valmistuu herkullinen sosekeitto lämmittämään ja ravitsemaan.

- muutama lapsi käy ylikierroksilla vähäisen ulkoilun vuoksi.

- voi maalata omaan huoneeseen hyllyä siihen saakka kunnes maali loppuu parhaimman inspiraation aikana kesken.

- sitä niin nauttii kauniista maisemista, kun katsoo ulos ikkunasta.

Hiljaksiin

yritän tehdä paluuta tänne.

Kiireiden hieman jo hellittäessä. Remontti ja muutto takana ja elämä uudessa kodissa edessä : )

Tekemistä täällä kodissa riittä vielä pitkäksi aikaa. Pikku hiljaa ja asia kerrallaan.

Tällä hetkellä itselläni on työn alla oman pikkuhuoneen valmiiksi laittaminen. Tarkoitus olisi siellä ommella ja säilyttää kaikki kankaat, langat ja muut käsityötarvikkeet. Joita ei olekaan ihan vähän...

Vain muutaman kerran olen kirpuilla poikennut nyt alkuvuodesta. Pari kivaa juttua löytänytkin. Kuten esimerkiksi suuren 1,2 l emalimukin, tosi hyväkuntoisena! Maksoin siitä jopa 5e, oli pakko muuten olisi harmittanut.

Remontti tauko.

Kiirettä. Stressiä.

Joulua. Remonttia.

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!!!

Palataan.

Hurjaa vauhtia

etenee remontti, pikkuhiljaa laajentuen... Aluksi piti tehdä lähinnä vain pientä pintaremonttia, paljon maalia ja ihan vain muutama isompi juttu. Nyt on tapetit vihdoin revitty, samoin lattiat ( jotka piti vain maalata ; ), myös yksi eteisen katto on saanut poistua... Seinän purku ja keittiön uusiminen vielä edessä, huh. Ja vielä pitäisi pian jotain tilalle kehitellä.

Huomenna lähdemme kuitenkin ukkokullan kanssa, hyvässä seurassa, viikonlopuksi Saksaan. Jännittävä viikonloppu edessä lentokammoiselle.

Tänään pidin vapaata työmaalta miehen uurastaessa ja leivoimme tyttöjen kanssa pipareita. Neljävuotias piirsi äidille mallin piparkkkutalosta. Lopputulos oli hieman vinkura, mutta kasassa pysyy ja se on pääasia. Hieman joulufiilistä tähänkin tupaan, mikä on remontin ja tulevan muuton takia hieman hukassa ja sekaisin. Siis joulufiilis hukassa ja koti sekaisin.

Nyt pakkaamaan.

Aika

Se kuluu nopeaan, tai siltä ainakin tuntuu tällä hetkellä. Paljon ehtii tapahtua ja itse yrittää vain pysyä kovassa kyydissä mukana.

Huomenna saadaan uuden kodin avaimet. Kyllä, me muutetaan! Kotiin, joka on pienempi kuin tämä nykyisemme, mutta kotiin, joka oli vaan niin meidän oloinen (remontin jälkeisin silmin nähtynä : )

Huomenna alkaa remontti.

Joulun odotus on tänä vuonna erilainen, koska vanhaan kotiimme en laita joulua. Vaikka muutto kuitenkin on varmasti vasta joulun jälkeen.

Uuteen kotiin kuitenkin ajattelin laitttaa heti jotain jouluista, remontinkin keskelle.

Jos jotain tulee vanhasta kodista ikävä niin näitä koiran ulkoiluttamisreittejä (kuvissa). Kesällä vasta ne ovat upeat maisemat.

Ihanaa Joulun odotusta Kaikille!

***

Ahdistus.

Suru.

Murhe.

Toivo.

Päällimmäisiä tunteita tälläisinä aikoina.

Siskon talo paloi, ja heidän suurperheensä on ilman kotia toistaiseksi. Tuntuu, että Suomessa autetaan kriisissä olevia kohtalaisen huonosti, vaikka eletäänkin 2000-luvulla...

Myötätuulia toivon koko perheelle roppakaupalla!

Myös pieni ihmistaimi on mielessä.

Voimia!

Kuulun myös ihmisiin, jotka stressaavat etukäteen sikainfluenssaan liittyvistä asioista. Media ei ole ainakaan vähentävä tätä stressiä millään muotoa. Ahdistaa.

Tälläisinä hetkinä näkee vain vähän siitä kauneudesta, jota ympärillämme on. Nyt yritän keskittyä sen tarkkailuun ja iloita niistä pienistä asioista joita yhä löytyy läheltä, kun vain osaa katsoa.

Iloisempia uutisia ja asioita odotellessa, hyvin synkissä tunnelmissa tällä haavaa.

Baktuksia sentään syntyy kuin liukuhihnalta : )

Maissimuffinsseja

Vihdoin saimme aikaiseksi jokunen aika sitten paistettua ja maistettua mielenkiintoisia, herkullisia Amerikan tuliaisia. Muffinssit olivat voin/margariinin kanssa syötäviä, ikäänkuin sämpylöitä.

Leipälaatikko on HURMAAVA löytö siskon kierrätyshyllyltä. Oi oi, se on päässyt meillä keittiöön toimittamaan pienten ja toimitettavien asioiden säilytystehtävää.

Osui ja upposi!

Viime päivinä ollaan oikein urakalla pistetty paikat sekaisin täällä kotona. Huonejärjestyksiä vaihdettu siten, että kaikki muut paitsi nuorimmaisin nukkuvat nyt eri huoneissa. Myllätty siis on huolella ja koti ollut ihan mullin ja mallin. Pikkuhiljaa tavarat löytävät paikoilleen. Portaiden alla on vielä korkea keko, joka odottaa purkamista.

Kuvan verhot (kankaan) löysin ostoskoriin viime viikkoiselta IKEAn reissulta. Tämän bloggauksen otsikko viittaa suoraan löytööni! Niin täydelliset verhot juuri meidän tyttöjen uudistettuun huoneeseen. Kangas on kyllä ihana, kun sen jakaa keskeltä kahtia on toisella puolella noita kivoja kettuja ja toiselle puolelle jää pienempiä pupuja ja oravia. Ostin viimeisen pakan viimeiset metrit ja nyt jään odottelemaan josko vielä tuota samaista kangasta joskus vielä Ikeaan ilmestyisi. Jotain tyynyjä ja muuta olisi ollut kiva tuosta tehdä lisäksi!

Kertakaikkiaan vaan niin ihanat värit ja kuviot!!!

Vaan ihan kamalia rakeisia ja värittömiä kuvia taas olen onnistunut kuvaamaan, harmittaa.

Tonttupuuhia

Pikkuhiljaa pukinkonttiin.

Keltainen ja ruskea

Minä se innostun kuvaamaan mandariineja, kun ympärillä on isoin kaaos pitkään aikaan ja tarttis tehdä jotain sen selvittämiseksi.

Hörppäsen tässä ensin kupin herkullista kahvia (vanilja sellaista) ja ryhdyn kohta työhön. Ulkona myrskyää, silloin on hyvä sisällä puuhailla.

Olen saanut muutamat lapaset neulottua uusista langoista. Pienelle pojalle ja vähän isommalle neidille. Itselle olen saanut lapaset jo melkein valmiiksi. Niissä kokeilin hyvin yksinkertaista kirjoneuletta, joka vaatii selkeästi harjoittelua vielä. Jos niissä kuvio onkin hiukan erikoista niin värit ovat sitäkin hienommat : ) Saattaapa niistä vilahtaa kuva joskus täälläkin.