Ahdistus.
Suru.
Murhe.
Toivo.
Päällimmäisiä tunteita tälläisinä aikoina.
Siskon talo paloi, ja heidän suurperheensä on ilman kotia toistaiseksi. Tuntuu, että Suomessa autetaan kriisissä olevia kohtalaisen huonosti, vaikka eletäänkin 2000-luvulla...
Myötätuulia toivon koko perheelle roppakaupalla!
Myös pieni ihmistaimi on mielessä.
Voimia!
Kuulun myös ihmisiin, jotka stressaavat etukäteen sikainfluenssaan liittyvistä asioista. Media ei ole ainakaan vähentävä tätä stressiä millään muotoa. Ahdistaa.
Tälläisinä hetkinä näkee vain vähän siitä kauneudesta, jota ympärillämme on. Nyt yritän keskittyä sen tarkkailuun ja iloita niistä pienistä asioista joita yhä löytyy läheltä, kun vain osaa katsoa.
Iloisempia uutisia ja asioita odotellessa, hyvin synkissä tunnelmissa tällä haavaa.
Baktuksia sentään syntyy kuin liukuhihnalta : )
Voimia kovasti siskosi perheelle ♥
VastaaPoistaLopputeksti voisi olla minun kirjoittamani. Ahdistaa ja kovin. Olen jopa nähnyt painajaisia. Nyt koetan välttää kaikkia lööppejä ja jopa sukulaisia(sairastavat) yms tovin.
Olisipa kaikki niinkuin ennen. En aiemmin ole arvannut että ahdistuisin tällaisesta näin kovin.
Kaunista valkoista talvea ja parempia aikoja odotellen.
Virtuaalihalitus sinne! Näin ahdistuneiden kesken :)